Hyvää alkanutta vuotta 2026 kaikille teknologiablogin lukijoille! ✨

Tiesitkö, että vuonna 2025, jo puolet verkkosisällöstä oli tekoälyllä generoitua? Voidaankin olettaa, että vuoden 2026 loppuun mennessä tekoälyllä luodun sisällön on arvioitu kasvavan lähemmäs 90 %, mikä tulee ylittämään ihmisten luoman sisällön määrän verkossa.

Entäpä sitten digitaalisen datan määrä? Edellisvuotena digitaalisen datan määrän laskettiin olevan arviolta noin 180 *zettatavua. Se vastaa keskimäärin 3 miljardia vuotta yhtäjaksoista elokuvan katselua 4K-laadulla. Kuluvana vuonna on kuitenkin arvioitu tuotettavan jopa 40 zettatavua enemmän dataa. Lasketaan tätä hieman auki: jos yhden älypuhelimen keskimääräinen tallennustila on noin 256 gigatavua, dataa tuotettaisiin arviolta n. 160 miljardin älypuhelimen verran enemmän kuin viimevuonna. Hurjaa, vai mitä?

Mitä merkittäviä harppauksia, sekä trendejä teknologian saralla on odotettavissa vuonna 2026? Tässä artikkelissa tarkastelemme niitä lisää!

*Yksi zettatavu vastaa biljoonaa gigatavua. Digitaalista dataa mitataan nykyisin zettatavuilla, sillä sen määrä on kasvanut jo niin suureksi, että pienemmät mittayksiköt eivät riitä kuvaamaan määrää.

Läpinäkyvä datankeruu ja yksityisyydestä huolehtiminen keskiössä

Datankeruu, ja sen käytöstä viestiminen ei ole enää valinnainen lisä. Tiedonkeruun informoinnista, sekä datan käytöstä on tullut olennainen osa asiakkaiden ja käyttäjien luottamuksen rakentamista. Vuonna 2025 tehdyt tutkimukset osoittavat, että lähes kaksi kolmesta kuluttajasta on tuntenut olonsa epämukavaksi sen suhteen, miten heidän tietojaan käytetään esimerkiksi tekoälyn kouluttamiseen. Moni tutkimuksen vastaajista oli myös kokenut, että heistä kerätyn datan käytön läpinäkyvyys oli puutteellista.

Valinnanvapauden merkitys, sekä käyttäjien vaikutusvalta omaan dataan kasvaa. Kuluttajat haluavat läpinäkyvyyttä siihen, kuinka he voivat vaikuttaa omien tietojensa poistamiseen yrityksen rekistereistä. Datan käyttöä tulee perustella kuluttajille selkeästi, eikä pelkästään juridisiin pykäliin nojaten. Mikäli asiakkaista, sekä kuluttajista kerättyä dataa halutaan hyödyntää tekoälyn kehityksessä, tästä informoidaan kuluttajaa, eikä datan käyttö ole enää palveluntarjoajien yksinoikeus ilman kuluttajan/käyttäjäm suostumusta.

Tekoälyn käyttöönoton laajentuessa yritykset siirtyvät yhä enenevissä määrin yksityisyyttä parantaviin teknologioihin, kuten federoituun oppimiseen ja differentiaaliseen yksityisyyteen, varmistaakseen paremman tietosuojan. Differentiaalisen yksityisyyden tekniikalla tietomassoja hyödynnetään tavalla, jolla yksittäisiä käyttäjiä ei voida niistä tunnistaa.

Datalukutaito tulee puhuttamaan vielä tänäkin vuonna. Jotta yritysten olisi helpompaa jalkauttaa tekoälypohjaisia järjestelmiä nykyisten rinnalle, on datalukutaidon rinnalla myös tekoälyn lukutaito olennainen osa tätä integraatiota.

Tekoälyn kehityksen kiihtyminen

Tekoälyä hyödynnetään jo elektroniikassa, opetuksessa, lääketieteessä, logistiikassa, teollisuudessa, sisällöntuotannossa, ja niin edelleen. Tulevana vuonna tekoälyn käytöstä tuleekin “näkymätön” osa kaikkia digitaalisia palveluita ja prosesseja, eikä sen hyödyntämistä varsinaisesti korosteta. Verkkosisällöistä valtaosa tulee olemaan tekoälyllä tuotettua, mikä lisää merkitystä sisällön aitouden varmentamiseen ja varmistamiseen.

Edellä mainittujen lisäksi tekoälyn käyttö on lisääntynyt myös rikollisuudessa, jonka yhteydessä voidaan puhua jopa tekoälypohjaisesta rikollisuudesta. Tekoälyn käytöstä on kasvamassa keskeinen väline rikollisuuden mahdollistajana, ja rikollisuutta voidaan skaalata laajemmalle alueelle eri teknologioiden avulla, vähemmällä työmäärällä. Tekoälyvetoisessa rikollisuudessa (eng. AI-driven crime) tekoäly ohjaa, automatisoi, sekä optimoi rikollista toimintaa itsenäisesti.

Pääsyavaimet vievät jalansijaa salasanoilta

Siinä missä perinteisten salasanojen käyttötarkoitus on yksinkertaista selittää käyttäjälle olevan “ — monimutkainen sarja eri kirjaimia ja numeroita, joka käyttäjän tulee muistaa tai tallentaa salasananhallintajärjestelmään”, logiikka pääsyavaimien takana on astetta monimutkaisempaa.

Pääsyavaimet (eng. passkeys) ovat moderni tapa kirjautua palveluihin ilman salasanaa. Pääsyavaimet käyttävät käyttäjän laitteiston hallinnoimia salattuja, “kryptografisia avaimia”. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjautumisen kannalta kriittinen salaisuus on sidottu fyysisesti käyttäjän laitteeseen (esim. puhelin), eikä ole pelkkä tiedosto tai pilvipalveluun tallennettu tieto, jonka voisi kopioida, tai joka voisi vuotaa tietovuodossa.

Kun luot perinteisen salasanan johonkin verkkopalveluun, salasana on tiedossa sekä sinulla, mutta myös palvelun omistajalla, johon olet luonut tunnuksesi. Pääsyavaimet eivät kuitenkaan virallisesti tallennu millekään palvelimelle. Siispä ne eivät myöskään voi vuotaa tietovuotojen yhteydessä, eikä niitä voida arvata tai murtaa edes tietokonelaskennan avulla. Pääsyavaimia hyödyntäessä palvelu johon kirjaudut, tai ulkopuolinen käyttäjä ei koskaan saa mitään, millä se voisi kirjautua tilillesi puolestasi.

Pääsyavaimet ovat turvallisempia kuin perinteinen salasana, sekä monivaiheisen tunnistautumisen luoma koodi. Ne poistavat myös riskin kirjautua väärille verkkosivuille. Pääsyavaimet eivät poista perinteisten salasanojen olemassaoloa (ainakaan toistaiseksi), mutta ne ovat merkittävä harppaus turvallisuuden, sekä yksityisyyden suojan lisäämisessä tässä digitaalisessa ajassa.