Oletko googlannut itseäsi? Näin digitaalinen jalanjälkesi paljastuu
Tiedätkö, kuinka monta eri käyttäjätiliä sinulla on tällä hetkellä verkossa, tai kuinka moni tileistä on yhä aktiivisena, vaikka et olekaan kirjautunut palveluun vuosiin? Entä minne kaikkialle sama sähköpostiosoitteesi on päätynyt, ja kenen palveluntarjoajan palvelimilla se on edelleen löydettävissä? Usein emme tule ajatelleeksi, kuinka pienistä digitaalisista murusista kokonaiskuva meistä alkaa rakentua.
Pelkkä selauskäyttäytyminen, kuten sosiaalisen median kommentti, tai arkiset tykkäykset voivat kertoa yllättävän paljon meistä: kiinnostuksenkohteistamme, mielipiteistämme, jopa elämäntilanteestamme. Kun nämä tiedot yhdistetään, herääkin väistämättä kysymys: onko täydellinen näkymättömyys internetissä enää tänä päivänä mahdollista?
Olennainen kysymys ei liene kuitenkaan ole se, voimmeko piiloutua kokonaan verkossa, vaan se, kuinka hyvin hallitsemme omia tietojamme siellä. Mitä tietoa jaamme, kenelle, ja millä seurauksilla? Tässä artikkelissa tarkastelen, onko internetistä katoaminen ylipäätään realistinen tavoite, vai pitäisikö meidän keskittyä riskien tunnistamiseen, niiden todennäköisyyksien pienentämiseen ja tietoisempiin valintoihin verkossa!
Mikä on digitaalinen jalanjälki?
Digitaalinen jälki muodostuu kaikesta siitä tiedosta, mitä jätämme itsestämme verkkoon. Se voi olla tietoisesti, tai tiedostamatta jätettyä, sekä myös aktiivista-, tai passiivista jalanjälkeä. Digitaalinen jalanjälki voi olla myös epäsuorasti luotua, eli joku muu on luonut jälkiä sinusta verkkoon.
Digitaalista jalanjälkeä on mm.
Sosiaaliseen mediaan tekemämme julkaisut, kommentit, tykkäykset (Instagram, Twitter, Facebook, LinkedIn, YouTube..)
Blogit, keskustelufoorumit, kaikki nimellä/nimimerkillä kirjoittamamme sisällöt, mukaan lukien kommentit
Käyttäjäprofiilit, niiden sisältämä tieto meistä (parisuhdestatus, sukupuoli, ikä, asuinpaikkakunta) ja käyttäjätilin mahdollisen nimimerkin käyttäminen
Tuotearvostelut
Kaverisi julkaisema kuva sinusta, nimikerkilläsi tehty tägäys kuvaan
Tietomurroissa vuotaneet tiedot sinusta
Hyväksymäsi evästeet
Hakuhistoria ja selauskäyttäytyminen
Laitetiedot, laitteesi IP-osoite
Digitaalinen identiteetti on puolestaan se kuva, joka jättämästäsi datasta muodostuu. Digitaalinen identiteetti ei välttämättä ole todellinen kuva sinusta, vaan malli, joka sinusta on muodostunut verkkokäyttäytymisesi perusteella. On hyvä muistaa, että digitaalinen identiteetti ei koskaan ole täysin hallinnassasi.
Digitaalista jälkeä voidaan kutsua hajanaisten tietojen kokonaisuudeksi, joka muuttuu jatkuvasti. Jotta voimme hallita digitaalista jalanjälkeämme, eli sitä tietoa mitä jätämme itsestämme, meidän tulee tiedostaa, mitä kaikkea teemme verkossa, ja mikä merkitys tekemillämme asioilla kokonaisuuskuvassa on. On siis hyvä pohtia kysymyksen “Haluanko että julkaisemani kuva näkyy kaikille?” sijaan ennemminkin kysymystä “Mihin julkaisemaani kuvaa/kommenttia tullaan myöhemmin käyttämään?”
Vaikuta siihen, mitä tietoa jaat verkossa: pienennä digitaalista jalanjälkeäsi
Onko sitten digitaaliselle jalanjäljelle mitään tehtävissä? Itseasiassa kyllä - voimme aina pienentää jälkeämme, jota jätämme verkkoon. Digitaalisen jalanjäljen pienentäminen ei varsinaisesti tarkoita katoamista internetistä, vaan tietoisten valintojen tekemistä sen suhteen, mitä tietoa jaamme itsestämme, ja mille alustoille. Useimmat meistä ovat jättäneet jälkiä huomaamattaan jo vuosien ajan, ja siksi niiden hallinta alkaa ensin vanhojen jälkien näkyväksi tekemisestä.
Seuraavat askeleet eivät tee sinusta näkymätöntä, mutta ne auttavat ottamaan takaisin osan kontrollista omiin tietoihisi ja siihen, millaisen kuvan jätät itsestäsi verkkoon.
Selvitä ensin, mitä sinusta on löydettävissä verkosta
Aloita etsimällä hakutuloksia omalla nimelläsi eri hakukoneilla. Pelkkä Googlen käyttäminen ei tässä tapauksessa riitä, sillä eri hakukoneet antavat aina hieman eri hakutuloksia. Kattavan kokonaiskuvan saat käyttämällä jo muutamaa eri hakukonetta. Suurin yllätys ei varsinaisesti ole se, missä kaikkialla olet näkyvillä, vaan ennemminkin kuinka paljon asioita sinusta on löydettävissä verkosta.
Etsi kaikki vanhat käyttäjätilisi, ja unohdetut palvelut, joita et enää käytä. Näitä ovat usein käyttäjänimet vanhoilla keskustelufoorumeilla, tai palveluissa, joita olet käyttänyt ainoastaan kerran. “Hylätytkin käyttäjätilit” ovat aina myös tietoturvariski aktiivisten käyttäjätilien rinnalla. Jos et tarvitse käyttäjätiliä, poista se, ja pyydä myös tietojesi poistamista palvelusta.
Tee tarkistus myös sähköpostiosoitteesi osalta: missä kaikkialla sähköpostiosoitteesi näkyy, missä kaikissa palveluissa sitä on käytetty, ja onko sähköpostiosoitteesi mahdollisesti jopa jossain palvelussa julkinen.
2. Poista tai siivoa vanhat (käyttämättömät) tilit
Kun tiedät mitä kaikkea sinusta on näkyvillä, seuraavana askeleena on tehdä päätös siitä, mitä kaikkea tästä näkyvyydestä tarvitset, ja mitä taas et. Ensimmäiseksi kannattaa sulkea kaikki tarpeettomat sosiaalisen median tilit, sekä erilaiset palvelutilit, joita et enää tarvitse. Palvelutilejä ovat mm. suoratoistopalvelut, uutis- ja mediapalvelut, ajanvarauspalvelut..
Jos tilin poistaminen ei välttämättä ole se ensisijaisin vaihtoehto, voit aloittaa poistamalla vanhoja julkaisuja, kuvia ja kommentteja. Kaikki tieto ei kuitenkaan aina katoa, ja vanha sisältö voi jäädä elämään pitkäksikin aikaa. Lataamasi kuva on voitu jakaa eteenpäin jo toisessa palvelussa.
Käyttäjätilien poistaminen tänä päivänä ei välttämättä ole yhtä helppoa, kuin tilien luominen vain muutamalla klikkauksella. Optio tilin poistamiselle on usein piilotettu useamman eri valikon taakse, ja tilin tilapäistä sulkemista tarjotaankin usein käyttäjätilin poistamisen sijasta. On suositeltavaa käyttää palveluiden tarjoamia “delete account” -toimintoja, jossa pyydetään palveluntarjoajalta tilin poistamista kokonaan. On tärkeää kuitenkin varmistaa, säilyttääkö palveluntarjoaja tästä huolimatta jotain tietoja vielä sinusta, ja kuinka kauan tietojasi mahdollisesti säilytetään tilisi poistamisen jälkeen.
3. Optimoi yksityisyysasetukset eri palveluissa
Kun tarpeettomat tilit on poistettu, seuraavaksi voidaan kiristää yksityisyysasetuksia niiden tilien osalta, mitä olet päättänyt jättää jäljelle. Sosiaalisen median tilien osalta on hyvä tarkastaa, ketkä kaikki voivat nähdä sisältösi, kuka voi kommentoida sisältöäsi, kenellä on lupa merkitä sinut ja käyttäjätilisi omaan profiiliinsa, ja kuka voi hakea sinua, ja käyttäjätiliäsi esimerkiksi nimellä, tai puhelinnumerolla.
Tarvittaessa voit myös estää hakukoneita indeksoimasta käyttäjätiliäsi, eli profiilisi sisältö ei näy hakukoneen tuloksissa. Tarkista käyttäjäprofiilisi asetuksista, onko profiilisi poistaminen hakukoneen tuloksista mahdollista. Asetuksista löytyy tällöin vaihtoehto “älä salli hakukoneen indeksoida profiilia”. Kyseinen valinta ei poista käyttäjäprofiiliasi palvelusta, vaan estää sen näkymisen mm. Googlen, tai Bingin hakukoneissa.
4. Vähennä seurantaasi verkossa
Digitaalinen jalanjälki ei synny pelkästään julkaisemastasi sisällöstä, vaan myös siitä, mitä teet verkossa. Perinteiset hakukoneet, kuten Google, tallentaa paljon tietoja käyttäjistään, ja hyödyntävät tietoa myös mainosten kohdentamiseen. On suositeltavaa hyödyntää yksityisyyttä kunnioittavia selaimia ja hakukoneita. Näitä ovat esimerkiksi Brave-selain, tai DuckDuckGo.
Tarkista verkkosivujen evästekäytännöt. Laskeutuessasi kokonaan uudelle verkkosivulle, verkkosivusto pyytää sinua heti ensimmäisenä hyväksymään evästekäytännöt. Tyhjentäessäsi evästeet selaimesta, sivustot tulevat kysymään näitä sinulta heti vieraillessasi sivulla uudelleen. Onko täysin välttämätöntä hyväksyä kaikki evästeet, joita verkkosivusto ehdottaa? Mikäli välttämättömien evästeiden hyväksyminen riittää, on suositeltavaa hyväksyä ainoastaan ne. Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita verkkosivu tarvitsee toimiakseen oikealla tavalla. Ilman välttämättömien evästeiden hyväksymistä, sivusto ei joko toimi lainkaan, tai sen keskeisimmät ominaisuudet, kuten sivuston tietoturva, tai kirjautuminen käyttäjätilille ei onnistu.
VPN-yhteyden käyttö on myös suositeltavaa, sillä se salaa internet-liikenteesi, sekä piilottaa todellisen IP-osoitteesi, mikä voi auttaa yksityisyytesi suojaamisessa verkossa.
Tänä päivän on myös suositeltavaa välttää kirjautumista kaikkialle Googlen käyttäjätunnuksilla. Moni palvelu tarjoaa kyseisen vaihtoehdon, sillä se on huomattavasti nopeampi tapa kirjautua, kuin luoda esimerkiksi kokonaan uusi käyttäjätunnus salasanoineen. Kirjautumistapa on toki kätevä, mutta se antaa samalla myös suuren määrän tietoa sinusta eteenpäin, ja yhdistää eri palveluiden käytön Googlen profiiliisi.
5. Suojaa identiteettisi jatkossa
Luo jatkossa eri sähköpostiosoitteet eri tarkoituksiin. Käytä yhtä tiettyä osoitetta virallisiin-, sekä työasioihin. Toinen osoite kannattaa luoda uutiskirjeitä, ja esimerkiksi suoratoistopalvelun kokeilujaksoja varten. Harkitse epävirallisen sähköpostiosoitteen kohdalla sitä, kannattaisiko osoitteen olla joku muu, kuin etunimesi-, sekä sukunimesi sisältävä perinteinen osoite.
Laadi vahvoja, yksilöllisiä salsanoja, ja hyödynnä salasananhallintasovellusta. Salasananhallintasovellukset luovat uniikkeja, vahvoja salasanayhdistelmiä puolestasi, joten sinun ei tarvitse keksiä uusia salasanoja enää itse. Salasanasovellukset myös tallentavat kaikki salasanasi yhden sovelluksen alle, jolloin ne ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Ota myös monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön palveluissa, jotka tarjoavat sitä.
Onko täysi anonymiteetti enää tänä päivänä mahdollista?
Vaikka käytössäsi olisi VPN-yhteyden lisäksi salatut sähköpostipalvelut, ja poistuisit kokonaan kaikilta sosiaalisen median alustoilta, täydellinen anonymiteetti internetissä tänä päivänä on lähes mahdotonta saavuttaa. Edellä mainituilla keinoilla voidaan toki merkittävästi vähentää näkyvyyttä ja suojata yksityisyyttä, mutta ne eivät poista digitaalista jalanjälkeä kokonaan. Yhteyksiin liittyvät metatiedot, kuten yhteyksien ajankohdat ja datamäärät, milloin olet yhteydessä Internetiin, ja kuinka kauan, mistä mihin data kulkee, eli mitä sivustoja selaat, ja millä hakusanoilla etsit usein tietoa vaikkapa Googlesta, jää usein Internet-palveluntarjoajan nähtäville.
