Voin ilokseni ilmoittaa, että olen hiljattain valmistunut tietojenkäsittelyn YAMK Tradenomiksi Oulun Ammattikorkeakoulusta! 🥂

Viimeisen vuoden aikana olen työstänyt intensiivisesti opinnäytetyötäni aiheesta, jolla on erityinen paikka sydämessäni. Työssäni halusin tutkia ajankohtaista ilmiötä, mutta samalla aihetta, joka on toistaiseksi jäänyt vielä vähemmälle huomiolle: naisyrittäjät, liiketoimintadata päätöksenteossa, sekä pienenä twistinä myös tekoälyn hyödyntäminen yritystoiminnassa tietoturvakäytäntöjen rinnalla. Koska tutkimus toteutettiin englanniksi, tämän cocktailin lopulliseksi nimeksi valikoituikin seuraava: Understand your data : female entrepreneurs’ thoughts concerning their business data.

Opinnäytetyö arvioitiin erinomaiseksi, ja ohjaavan opettajan palaute kolahtikin erityisen syvälle: “.. työsi oli yksi parhaimpia, mitä olen amk:ssa ohjannut”. Vaikka alkuperäisen, hieman laajemman tutkimussuunnitelman toteuttaminen olisi mielestäni tuonut vielä enemmän arvoa tutkimukselleni, olen kuitenkin tähän lopputulokseen hyvin tyytyväinen!

Luvassa on siis artikkeli, jonka kirjoittamista olen pitkään jännittänyt! Mitä naisyrittäjät mahtavat ajatella yrityksensä datasta?

Opinnäytetyön aihe ja tutkimuksen tarkoitus

Opinnäytetyöni käsitteli suomalaisia naisyrittäjiä, sekä heidän ajatuksiaan yrityksensä datasta. Tiedolla johtaminen on tämän päivän kuuma peruna, sillä yritykset perustavat päätöksiään yhä enemmissä määrin intuition sijasta dataan. Dataa kerätään, säilytetään, ja analysoidaan myös jatkuvasti yhä enemmän. Sen rinnalla tarvitaan tunnetusti datalukutaitoa, sekä yhä kasvavassa määrin myös tekoälyn lukutaitoa. Datan käsittelylle, ja sen varastoinnille määritetään tietynlaiset raamit. Asiakkailta kerätystä datasta tulee informoida yhä selkeämmin.

Halusin haastatella tutkimukseeni eri alojen naisyrittäjiä, sekä selvittää heidän ajatuksiaan liittyen yrityksensä dataan ja sen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Yrittäjiltä kysyttiin ajatuksia myös datalukutaidosta, datastrategiasta, sekä data-analytiikasta, ja siitä kuinka tuttuja termit olivat yrittäjille myöskin heidän yritystoimintansa näkökulmasta.

Valitsin tutkimukseni kohderyhmäksi ainoastaan naisyrittäjiä, sillä valtaosa heistä työllistää vain itsensä. Viimeaikaisten uutisointien perusteella moni naisyrittäjä on myös lopettanut toimintansa. Pienyrittäjän aika menee lähtökohtaisesti oman ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Nämä kolme syytä vahvistivat ajatuksiani toteuttaa kyseinen tutkimus erityisesti naisyrittäjiä varten.

“2000-luvulla ei ole olemassa yhtäkään sellaista yritystä, jolla ei olisi dataa mitä hyödyntää liiketoiminnassa”

Mainostin tutkimusta Suomen Yrittäjänaiset RY sekä Naisyrittäjät Facebook -ryhmässä kolme kuukautta ennen haastatteluiden aloittamista. Tutkimusilmoituksessa heräteltiin aluksi niiden yrittäjien mielenkiintoa, jotka olivat pohtineet datan hyödyntämistä liiketoiminnan päätöksenteon tukena, sekä niitä yrittäjiä jotka halusivat olla ajan tasalla tämän päivän tietoturvanäkökulmista liittyen tiedon varastointiin, sekä eettisistä periaatteista tiedon hyödyntämiseen mm. tekoälyn kanssa.

Haastattelukutsuja hahmotellessa kuvittelin tutkimuksen olevan ajankohtaisuutensa puolesta aivan läpihuutojuttu. Tarkoituksena oli saada mukaan kuusi yrittäjää syvällisempiin haastatteluihin, sekä ~50 yrittäjää laajempaan määrälliseen tutkimukseen. Lopputulemana kuitenkin oli ainoastaan haastattelut kuuden yrittäjän kanssa, joiden tavoittaminen, sekä tutkimukseen mukaan saaminen ei käynytkään aivan sormea napauttamalla. Kynnyskysymykseksi osoittautui mahdollisesti tiedolla johtamisen käsitteen tuntemattomuus: osa tavoitetuista yrittäjistä kieltäytyi haastattelusta siksi, että heidän yrityksellään ei ollut dataa, ja tästä syystä he eivät luultavasti ole oikea kohderyhmä tutkimukseeni.

Vastaus särähti hieman korvaani, ja aloin epäillä koko tutkimussuunnitelmaani ja sen onnistumista. Pohdin tutkimusilmoituksen uudelleen muotoilemista niin, että sanat “data” sekä “tiedolla johtaminen” eivät karkottaisi kohderyhmää, vaan pikemminkin herättäisivät yrittäjien mielenkiinnon oppia lisää tiedolla johtamisesta. Uudessa tutkimuskutsussa osallistujille asetettiinkin vain kolme kriteeriä: 1) Haastateltavan tuli olla nainen 2) Haastateltavan tuli asua suomessa 3) Haastateltavan tuli työskennellä joko sivutoimisena tai täysipäiväisenä yrittäjänä.

Sosiaalisen median datan potentiaali liiketoiminnan kehittämisessä jää edelleen suurelta osin käyttämättä

Valtaosalla tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä oli verkkosivujen lisäksi jokin sosiaalisen median kanava, jota kautta he mainostivat yritystään ja palveluitaan. Yrittäjät jotka operoivat sosiaalisen median kanavissa seurasivat vähintään viikoittain sosiaalisen median mittareita. Sosiaalisen median analytiikan seuraaminen koettiin helppolukuiseksi, ja sitä kautta monitoroitiin mm. seuraajien ikäjakaumaa, sukupuolta, postausten näyttökertoja, sekä otollisinta julkaisuajankohtaa. Osa yrittäjistä huomasi muutoksen heti, mikäli heidän tilinsä ei tavoittanut oikeata kohderyhmää. Suurin osa haastateltavista myös totesi, että useimmat asiakkaat löytävät heidän yrityksensä juuri sosiaalisen median kautta, ja tästä syystä sosiaaliseen mediaan, ja sen ymmärtämiseen yrittäjät olivat valmiita käyttämään aikaa.

Yrittäjät eivät varsinaisesti nimenneet työkaluja tai prosesseja, joita käytettiin sosiaalisen median datan analysoimisessa. Sosiaalisen median data-analyysi antaisi paljon potentiaalia naisyrittäjille, jotka ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita sosiaalisen median keräämästä tiedosta. Datan arvon maksimointi vaatii kuitenkin oikeiden työkalujen osaamisen lisäksi aikaa, ja perehtymistä tiedon äärelle. Ammattimaisen osaajan palkkaamisen kynnys datan käsittelyprosessien kehittämiseen on edelleen yrittäjillä korkea, mikä viittaa siihen, että palvelun kustannuksia ja konkreettisia hyötyjä ei viestitä yrittäjille riittävän selkeästi.

Tietoturvavaatimukset tulevat yhä enenevässä määrin olemaan digiyrittäjien toiminnan ytimessä

Digitaalisen liiketoiminnan rakentaminen vaatii huomattavasti vähemmän alkupääomaa, mutta lisää kuitenkin merkittävästi yrittäjien vastuuta erityisesti tietoturvan, sekä tiedonkäsittelyn saralla. Ohjelmistopäivitykset on pidettävä ajan tasalla, kaksivaiheinen tunnistautuminen tulee aktivoida kaikkiin yrityksen käyttämiin tileihin, evästeistä sekä tietosuojaselosteen olemassa olosta tulee ilmoittaa mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla yrityksen verkkosivuilla. Kun tähän cocktailiin lisätään vielä alati lisääntyvät huijausviestit, sekä yrittäjän oman henkilökohtaisen ammattitaidon pitäminen ajan tasalla, pienyrittäjillä on valtava työ pitää kaikki langat omissa käsissä.

Monimutkainen GDPR-lainsäädäntö jakoi yrittäjien mielipiteitä vahvasti: osa yrittäjistä ei täysin tiennyt, mitä kaikkea GDPR heiltä edellyttää. Haastattelujen aikana tutkimukseen osallistuneilta yrittäjiltä kysyttiin myös tiedon säilyttämisestä, sekä asiakkaan oikeuksista vaatia tietojensa poistamista yrityksen järjestelmistä. Toistaiseksi kukaan yrittäjien asiakkaista ei ollut pyytänyt tietojensa poistamista rekisteristä, mutta mikäli vastaava tilanne joskus tapahtuisi, osa yrittäjistä myönsi tarvitsevansa apua esimerkiksi Googlesta, kuinka tietojen poistaminen tehdään ilman, että kosketaan kirjanpidon kannalta olennaiseen tietoon.

Valtaosa yrittäjistä oli laatinut joko itse tietosuojaselosteen yrityksen verkkosivuille, tai saaneet opastusta tutuilta tai ystäviltä sen muotoilemisessa. Yhdellä osallistujista tietosuojaseloste puuttui yhä kokonaan, vaikka yritys myi palveluitaan verkkokaupan kautta.

Datalukutaidon merkitys yrityksissä kasvaa jatkuvasti

Opinnäytetyöni korostaa, että datalukutaidon käytännöt ovat yhä välttämättömämpiä pienyritysten kilpailukyvyn kannalta. Datalukutaitoinen henkilö kykenee lukemaan, ymmärtämään, käsittelemään, sekä arvioimaan tietoa, ja myös tarvittaessa yhdistämään sitä eri lähteistä. Datalukutaitoinen henkilö kykenee tekemään päätöksiä datan perusteella, eikä henkilön tarvitse nojata liiketoiminnan kannalta merkittäviä päätöksiä pelkkään kokemukseen, ja vahvaan mututuntumaan.

Lainasin opinnäytetyössäni Martin Eppler:n ja Fabienne Bünzli:n teosta How to Talk About Data, mitä ongelmia heikko datalukutaito voi aiheuttaa yksilössä. Erityisesti määrällisen datan (yrityksissä mm. numerot, mitattavissa oleva tieto) analysoiminen voi aiheuttaa epävarmuutta ja hermostuneisuutta henkilölle, jonka datalukutaidot ovat puutteelliset. Niin kutsuttu “analytics anxiety” eli ahdistus analytiikasta heijastuu myös kykenemättömyyteen tehdä dataan perustuvia päätöksiä, eikä henkilö pysty tällöin arvioimaan myöskään datan oikeellisuutta ja luotettavuutta.

Yritysten menestys ja kilpailukyky tulevat enemmissä määrin perustumaan datan ja analytiikan hyödyntämiseen. Data-analytiikan avulla yritysten on mahdollista tunnistaa hukkaresursseja sekä tehottomia prosesseja, joihin erityisesti pienyrittäjillä ei ole varaa. Asiakkaista kilpaileminen suurempien yritysten kanssa on pitkässä juoksussa mahdollista vain, jos yritys osaa kohdentaa markkinointia oikeille asiakkaille oikeaan aikaan, personoida asiakaskokemuksia suuryrityksiä paremmin, sekä kasvattaa asiakasuskollisuutta juuri asiakkaista kerätyn datan avulla.

Linkin koko julkaisuun löydät Theseus-portaalista