IP-osoite (eng. Internet Protocol Address) tarkoittaa yksilöllistä numerosarjaa, jonka avulla voidaan tunnistaa jokainen laite, joka on yhdistettynä verkkoon. Näitä ovat perinteisten tietokoneiden ja älypuhelimien lisäksi mm. älyvalot, autot, reitittimet, modeemit, älytelevisiot, sekä turvakamerat. IP-osoitetta käytetään laitteesi tunnistamiseen miljardien muiden laitteiden joukosta, ja se on ikään kuin ‘kotiosoitteesi’ verkossa.

IP-osoitetta käytetään lähtökohtaisesti verkkoliikenteen reitityksessä, sillä se toimii laitteiden yksilöllisenä tunnisteena. Ilman IP-osoitetta, verkkoliikennettämme ei pystyttäisi ohjaamaan, eikä tietoja voitaisi toimittaa oikeille vastaanottajille. Kuvitellaan vaikkapa seuraava tilanne:

Haluat mennä lukemaan viimeisimmät uutiset iltapäivälehden www-sivuilta. Kirjoitat selaimen hakukenttään iltapäivälehden osoitteen, ja painat enter. Tietokoneesi ei varsinaisesti ymmärrä tekstiä, vaan se kysyy DNS-palvelimelta iltapäivälehden IP-osoitetta. DNS-palvelin toimii ikään kuin verkkosivujen puhelinluettelona, jossa IP-osoite toimii puhelinnumerona, johon yhdistetään.

Kun tietokoneesi saa DNS-palvelimelta tietoon oikean IP-osoitteen, se voi lähettää pyynnön verkkosivulle. Se käyttää tätä IP-osoitetta lähettääkseen tietopyynnön oikealle palvelimelle, eli verkkosivun “kotiin”. Palvelin vastaa, ja lähettää verkkosivun sisällön takaisin.

Palvelin tietää, mihin tietokoneeseen sen tulee lähettää tiedot takaisin, koska siinä on myös oman laitteesi IP-osoite. Näin tietokoneesi saa juuri sinulle tarkoitetut verkkosivun tiedot, kuten kuvat sekä tekstin.

IPv6 takaa sen, etteivät IP-osoitteet pääse loppumaan kesken

Esineiden internetin, eli IOT:n aikakauden myötä IP-osoitteita tullaan tarvitsemaan moninkertainen määrä, koska perinteisten tietokoneiden lisäksi myös televisiot, älyvalot, sekä älyjääkaapit on nykyisin mahdollista yhdistää verkkoon.

Entinen IPv4, eli IP-osoiteprotokolla otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo 80-luvun alkupuolella. Perinteiset IPv4 numerosarjat käyttävät 32-bittistä osoiterakennetta*, eli mahdollisia numeerisia osoitevariaatioita on arvioilta ~4 miljardia. Tämän päivän digitaalisessa yhteiskunnassa internetiin kytkettyjen laitteiden määrä on kuitenkin jo niin suuri, että IPv4 osoitteet loppuivat kesken jo aikoja sitten.

IPv4 rinnalle on kuitenkin kehitetty IPv6 IP-protokolla, joka käytännössä mahdollistaa loputtoman määrän erilaisia IP-osoitteita. IPv6 osoitteet ovat huomattavasti pidempiä, sillä ne käyttävät jopa 128-bittistä osoitetta. IPv4 on kuitenkin yhä yleisesti käytössä, sillä vanhemmat verkkolaitteet eivät täysin tue uusia IPv6 yhteyksiä.

IPv4 sekä IPv6 osoiterakenteet näyttävät seuraavilta:

IPv4-osoite 91.156.22.34
IPv6-osoite 2001:4860:4860::8888

*Mitä tarkoittaa bittinen osoiterakenne? Bittinen osoiterakenne kertoo, kuinka monta bittiä käytetään IP-osoitteen muodostamiseen. Bitti (0 tai 1) on tietokoneiden perusyksikkö, ja mitä enemmän bittejä on käytössä, sitä enemmän mahdollisia IP-osoitteita voidaan muodostaa.
IPv4 käyttää 32 bittiä, eli 32 kappaletta ykkösiä ja nollia, kun taas IPv6 käyttää 128 bittiä, eli 340 sekstiljoonaa erilaista IP-osoitetta.

Julkinen IP-osoite on aina uniikki

IP-osoitteet jaetaan julkisiin, sekä yksityisiin IP-osoitteisiin, joista julkiset näkyvät internetiin asti, ja yksityiset toimivat vain paikallisessa lähiverkossa, esimerkiksi kotiverkossasi.

Tiesitkö, että maailmassa ei ole kahta identtistä ja julkista IP-osoitetta? Jos kahdella eri laitteella olisi sama julkinen osoite, reitittimet eivät tietäisi, kummalle laitteelle verkkoliikenteen data kuuluu, ja viestintä menisi sekaisin verkossa olevien käyttäjien välillä. Tahoa joka hallinnoi IP-osoitteita, kutsutaan IANA:ksi (eng. Internet Assigned Numbers Authority). IANA toimii internetin keskitettynä koordinaattorina, joka varmistaa, ettei verkossa synny päällekkäisyyksiä, ja että kaikki verkossa olevat laitteet "puhuvat samaa kieltä". IANA välittää IP-osoitteita alueellisesti Amerikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Euroopasta eteenpäin IP-osoitteet Suomessa ovat Internet-palveluntarjoajilla. Näitä ovat esimerkiksi Elisa ja Telia.

Yksityiset, eli sisäiset IP-osoitteet ovat käytössä lähiverkkoon kytkettyjen laitteiden välisessä viestinnässä. Näitä ovat esimerkiksi kotonasi oleva älytelevisio, pelikonsoli, tulostin, tietokoneesi, ja älypuhelimesi. Jos olet huomannut, tulostin ei yleensä tarvitse tavallisessa kotikäytössä internet-yhteyttä, jos se on kytketty samaan lähiverkkoon tietokoneesi kanssa.

Kaikilla kotiverkkoon kytketyillä laitteilla on yksityiset IP-osoitteet, joiden loppupäätteet eroavat hieman toisistaan. Kotiverkkoon kytketyt laitteet kuitenkin käyttävät yhtä julkista IP-osoitetta internetissä.

VPN piilottaa IP-osoitteesi

Palautetaan mieleen artikkelin alussa mainittu esimerkki iltapäivälehtien sivuilla vierailemisesta. Iltapäivälehti sekä palveluntarjoaja (=operaattori, kenen verkkoyhteyttä käytät) näkevät IP-osoitteesi sekä verkkotoimintasi, kuten millaisia artikkeleita käyt lukemassa, ja kuinka pitkään vietät aikaa tietyllä sivulla. Mikäli kierrätät verkkoliikenteesi VPN-yhteyden avulla, iltapäivälehti näkee ainoastaan VPN-palvelimen sijainnin sekä osoitteen.

IP-osoitteen avulla sijaintisi pystytään paikantamaan ainakin postinumerotasolla, kun taas VPN-yhteys piilottaa todellisen IP-osoitteesi, ja määrittää sijaintisi olemaan “fyysisesti” siinä maassa, jossa käyttämäsi VPN-palvelin sijaitsee. VPN myös enkryptaa kaiken liikenteen laitteeltasi, eli muuttaa verkkoliikenteesi salaiseksi. Saat enemmän yksityisyyttä ja turvaa verkossa, koska verkkoliikenteesi on salattua, eivätkä kolmannet osapuolet voi tunnistaa oikeaa sijaintiasi.

Käy lukemassa kirjoittamani artikkeli VPN-yhteydestä, jossa kerron tarkemmin yksityisyydestä verkossa, ja mikä VPN-yhteys minulla on käytössäni.

Näin selvität tietokoneesi IP-osoitteen

Voinko sitten selvittää tietokoneeni IP-osoitteen? Julkisen IP-osoitteesi pääset tarkistamaan tietokoneesi asetuksista, tai verkosta sivustolta What Is My IP Address?. Mikäli käytössäsi on VPN-yhteys, IP-osoitteenasi näkyy tällöin VPN-palvelimen osoite.

Tavallisessa netin käytössä kotona (mm. verkkoselailu, sosiaalinen media, suoratoistopalveluiden käyttäminen, sekä pelaaminen) et varsinaisesti saa lisäarvoa julkisen IP-osoitteesi tietämisestä. Jos haluat kuitenkin muodostaa etäyhteyksiä kotiverkkoosi, kuten tulostaa etänä kotitulostimellesi vaikkapa postikortteja, julkinen IP-osoitteesi tulee selvittää ensin.