RAM-muistin, eli tietokoneen keskusmuistin määrä on yksi yleisimmistä tietokoneen ostoon liittyvistä kysymyksistä. Kuinka paljon sitä pitäisi olla? Onko muistia mahdollista päivittää myöhemmin? Säilyykö tietokone nopeana, vaikka käyttäisin useampia ohjelmia samanaikaisesti?

Koska RAM-mustia on tarjolla monessa eri kokoluokassa aina 8 gigasta jopa 128 gigaan, sopivan määrän valinta voi tuntua enemmän kuin haastavalta. Suurempi muistin määrä ei myöskään automaattisesti tarkoita nopeampaa tietokonetta, joten muistista on turha myöskään maksaa enemmän kuin on oikeasti tarpeen.

Keskusmuistilla on merkittävä vaikutus tietokoneen sujuvaan käyttöön. Se vaikuttaa siihen, kuinka monta ohjelmaa voit pyörittää koneellasi samanaikaisesti, miten vaivattomasti verkkoselain pyörittää kaikki avoinna olevat välilehdet, ja kuinka hyvin tietokone suoriutuu vaativimmista tehtävistä, kuten esimerkiksi pelien pyörittämisestä, sekä kuvien käsittelystä. Mikäli RAM-muistin määrä on liian vähäinen käyttötarkoitukseen nähden, tehokaskin tietokone hidastuu.

Sopiva RAM-muistin määrä riippuu ennen kaikkea siitä, mihin tietokonetta on tarkoitus käyttää, millaisia ohjelmia sillä suoritetaan, sekä miten pitkään koneen halutaan olevan käytössä. Tässä artikkelissa kerron, kuinka paljon muistia eri käyttötarpeisiin olisi hyvä olla, ja mitä RAM-muistista kannattaa tietää ennen uuden tietokoneen ostamista!

Mihin RAM-muistia tarvitaan?

Prosessori, näytönohjain, SSD-levy, RAM .. Monimutkaiset termit, joista kuitenkin jokaiseen tulisi kiinnittää ainakin hieman huomiota uutta tietokonetta hankkiessa.

RAM-muistin, eli tietokoneessa olevan keskusmuistin tarkoituksena on säilyttää tietoa, jota koneen käyttöjärjestelmä (esim. Windows), sekä kulloinkin avoinna olevat ohjelmat tarvitsevat nopeasti. Mikäli verkkoselain on avoinna, sivustolla näkyvät tekstit, kuvat, sivuston rakenne, sekä sivuston koodi ladataan RAM-muistiin, jotta selain pystyy käsittelemään, ja näyttämään verkkosivun sinulle nopeasti.

Kuvankäsittelyohjelmassa RAM-muistissa voi puolestaan olla käsiteltävän kuvan tietoja, sekä siihen tehtyjä muokkauksia. Keskusmuisti on ikään kuin väliaikainen “tila”, jossa säilytetään parhaillaan tarvittavia tietoja. Kun tietokone sammutetaan, RAM-muistissa olevat tiedot myös katoavat. Tämän vuoksi tietokone tarvitsee myös pysyvää tallennustilaa, kuten SSD-levyä. SSD-levylle tallennetaankin muokatut valokuvat, sekä koneen käyttöjärjestelmä.

💡 Kuvaan tehdyt muutokset käsitellään RAM-muistissa, mutta valmiin kuvan tallennus kirjoitetaan SSD-levylle, jolloin se on mahdollista avata käsittelyyn uudelleen. Mikäli kuvaa ei tallenneta, se poistuu ohjelman sammuttamisen myötä, kun RAM-tyhjenee.

RAM-muistin tärkein tehtävä on mahdollistaa tietojen nopea käyttö. Tietokoneen prosessorin tehtävä on puolestaan suorittaa ohjelmien antamat käskyt. Prosessori pystyy hakemaan tarvitsemiaan tietoja RAM-muistista huomattavasti nopeammin kuin tavalliselta SSD-levyltä. Jos RAM-muistia ei ole riittävästi, tietokone voi joutua siirtämään osan tiedoista SSD-levylle, ja hakemaan niitä sieltä takaisin aina tarpeen mukaan. SSD-levy on myös RAM-muistia huomattavasti hitaampi, joten tietojen jatkuva siirtäminen edes takaisin voi hidastaa tietokoneen toimintaa, sekä aiheuttaa ohjelmien hidastumista. Riittävä RAM-muistin määrä auttaa myös prosessoria siihen, että ohjelmien pyörittäminen sujuu ilman turhaa odottelua.

RAM-muistin määrä riippuu käyttötavasta

Kaksi ihmistä voivat käyttää tietokonetta hyvinkin eri tavalla, vaikka molemmat väittäisivät käyttävänsä sitä vain “verkkoselaamiseen”. Toinen saattaa pitää auki vain kolmea välilehteä samanaikaisesti: yhdeltä välilehdeltä katsotaan sää, toiselta luetaan uutiset, ja kolmannella käydään Facebookissa. Toinen käyttäjä voi vuorostaan pitää avoinna samanaikaisesti kymmeniä välilehtiä: taustalla voi mahdollisesti pyöriä vielä Teams-videopalaveri, sekä Excel useammalla taulukolla, ja niin edelleen. Muistintarve näissä tehtävissä on siis hyvin erilainen.

Verkkosivut voivat kuluttaa yllättävän paljon muistia, etenkin jos niissä on paljon videota, mainoksia tai muuta dynaamista sisältöä. Taustasovellukset, kuten viestisovellukset, sekä pilvipalvelut vievät muistia myös silloin, kun niitä ei aktiivisesti käytetä, sillä ne tarkistavat mahdollisia muutoksia tehtyihin tiedostoihin, ja tarvittaessa reagoivat niihin tallentamalla päivitetyn version, tai poistamalla vanhoja tiedostoja pilveltä.

Yksittäiset ohjelmat eivät välttämättä vaadi juuri lainkaan RAM-muistia, mutta useiden ohjelmien samanaikainen pyörittäminen voi olla suuri. Moniajo, eli useampien ohjelmien samanaikainen käyttö kasvattaakin muistinkulutusta hetkessä suureksi. 8 Gt:n RAM-muistilla varustettu tietokone usein selviää verkkoselaimen-, Wordin-, sekä Spotifyn samanaikaisesta käytöstä (1-2 Gt muistia), mutta jo pelkästään yhden suurikokoisen pelin käynnistäminen voi viedä tietokoneeltasi jopa 6-16 Gt RAM-muistia.

Tietokoneen käyttötarkoitus yksinään ei siis kerro kaikkea. Myös se, millä tavalla tietokoneen kanssa työskentelee, vaikuttaa huomattavasti enemmän. Pelkkä ohjelmien määrä ei myöskään ratkaise, vaan myös se, kuinka paljon kukin ohjelma käyttää muistia.

Kannattaako RAM-muistia hankkia kerralla enemmän?

Suurempi RAM-muistin määrä voi pidentää tietokoneen käyttöikää, ja vähentää tarvetta päivittää sitä myöhemmin. Toisaalta, ylimääräisestä muistista ei ole merkittävää hyötyä, mikäli nykyinen määrä riittää kaikkiin omiin käyttötarpeisiin. On myös hyvä huomata, että usein kannettavissa tietokoneissa RAM-muisti on suoraan koneen emolevyllä, ja sen päivittäminen myöhemmin voi olla mahdotonta. Ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät muuttuvat myös ajan myötä, joten suurempi muistimäärä antaa enemmän pelivaraa tulevaisuuden varalle.

Kannettavaa tietokonetta hankkiessa kannattaakin puntaroida 16 Gt:n ja 32 Gt:n välinen todellinen hintaero. Vaikka tarkoituksena ei olisikaan pelata tietokonepelejä, tai käyttää konetta “raskaisiin” tehtäviin, jo pelkän moniajon puolesta on suositeltavaa kiinnittää huomiota RAM-muistiin.

Näin selvität, tarvitsetko lisää RAM-muistia

Onko nykyisen tietokoneesi RAM-muistin määrä riittävä? Tarkastele koneen käytössä ainakin seuraavia asioita:

Kokeile käyttää tietokonetta tavalliseen tapaan, ja erityisesti niissä tilanteissa, joissa se tuntuu hitaalta. Avaa taustalle kaikki ohjelmat joita yleensä käytät samanaikaisesti.
Tarkastele nyt tietokoneesi muistinkäyttöä ja sitä, paljonko muistia on käytettävissä.

Windows-koneella voit avata tehtävienhallinnan komennolla Ctrl + Shift + Esc. Valitse Suorituskyky → Muisti.
Macilla Command → Välilyönti, Järjestelmän valvonta/Activity Monitor → Enter. Valitse Muisti-välilehti.
Memory Pressure kertoo, kuinka hyvin kone suoriutuu käytettävissä olevalla muistilla. Muistipaineen ollessa keltainen tai punainen, RAM-muistia voi olla suoritettaviin tehtäviin nähden liian vähän.
Tarkista myös prosessorin ja näytönohjaimen kuormitus. Hitauden voi aiheuttaa myös jokin muu komponentti, kuin RAM-muisti.

Prosessorin kuormituksen näet Windowsin tehtävienhallinnasta kohdasta Suorituskyky → Suoritin (CPU). Järjestä ohjelmat sen mukaan, mikä kuormittaa tietokoneen prosessoria eniten. Näytönohjaimen (GPU) kuorman näet kohdasta Suorituskyky → GPU.

Macissa tarkastele prosessorin kuormitusta järjestelmänvalvojan tehtävistä ( ⌘ + välilyönti ). Valitse Suoritin, ja tarkastele Järjestelmä / Käyttäjä / Vapaa -osuuksia.

On hyvä muistaa, että RAM-muisti itsessään ei kerro kaikkea koneen suorituskyvystä. 10 vuotta sitten hankittu, 16 gigalla varustetulla RAM-muistilla oleva tietokone voi hidastella useista muistakin syistä. Tietokoneen prosessori voi olla jo vanhentunut, sillä ohjelmistot, käyttöjärjestelmät, sekä verkkosivut ovat menneet kymmenessä vuodessa harppauksella eteenpäin. Vanhemmissa tietokoneissa myös jäähdytysteho voi olla heikentynyt huomattavasti, mikä puolestaan vaikuttaa prosessorin toimintaan, ja aiheuttaa hitautta.